Tästä tää lähtee, jos on lähteäkseen, vielä on paha sanoa. Ja mikä tästä lähtee? No, tämä blogi, jonka merkityksestä en tiedä, kaverille sanoin, että tämä on "mitäpäähänputkahtaa" -blogi. Juuri tämä kyseinen kaveri painosti mua alottamaan tämän, ja ennenkin blogin aloittamista harkinneena ajattelin että no, kokeillaanpas.
Mulla ei ole mielenkiintoinen pintaliitoelämä, en ole kympin oppilas koulussa, en ole mistään osilta semmoinen, mitä muut ihannoivat, mutta silti pyrin kirjoittamaan asioita, jotka kiinnostavat muita. En aseta itselleni mitään tavoitteita, että kirjoitan ainakin kerran päivässä, vaan kirjotan sillon ku itestäni tuntuu hyvältä. Osaan toimia paineen alla, mutta kirjottamisessa se on eri asia, koska oon aina tykänny siitä. Esim. koulutehtävät on ihan eri juttu, ne on pakko tehdä ja niistä en edes erityisemmin pidä, mutta tämmöinen vapaa kirjottaminen on mulle just kuten sanoinki - vapaata.
Tässä just pohdin, että kannattaako mun kertoa mun elämästä enemmän vai olla kertomatta, ja tulin siihen tulokseen, että hiljaa hyvä tulee. En halua räväyttää koko pottia heti, vaan avaan ovia hiljalleen ja sen verran mikä minusta tuntuu hyvältä, ja henkilökohtaiset asiat pidän tästä ulkopuolella. Ja kun kuitenkin omalla nimellä ja kuvalla kirjoitan, niin jos joku ei-niin-tuttu sattuis eksymään tätä lukemaan niin en halua että se tietäis jotain mitä kerron vain mun läheisille kavereille ja ystäville.
Muttamutta, nyt sanon heippa siihen asti kun (jos? :D) innostun seuraavan kerran kirjottelemaan. Nyt oli pakko avata tää homma näin. Hyi, kuulostan tosi vakavalta! Ei kuulu tapoihin yleensä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti